*

JennyRostain Naisen suusta

Kaikki blogit puheenaiheesta EU-puolustuspolitiikka

Suomen EU-puolustushanke ja Nato-korvike taisivat lässähtää kuin pannukakku

”EU:n puolustusyhteistyö vietävä niin pitkälle kuin mahdollista.” totesi presidentti Sauli Niinistö Ylen ykkösaamussa 14.1.2017 (Yle Areena 14.1.2017).

Presidentti Sauli Niinistö on tyytyväinen EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen” oli puolestaan uutisotsikko Verkkouutisissa 8.6.2017 (Verkkouutiset 8.6.2017).

Puolustusministeri puolustaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö esittää neljää kosmeettisen edullista konstia Venäjän Iskanderohjusten torjuntaan. Hänen mukaansa Suomella ei ole varaa hankkia varsinaista Iskanderien torjuntajärjestelmää kuten Ruotsi, joka hankkii Patriot-ohjusjärjestelmän. Niinistön lisäperusteluna on lisäksi se, että useilla miljardeilla euroillakin saataisiin vain rajallinen torjuntakyky.

Patriot-ohjuksiin ja F-35-hävittäjiin on myös Suomen kohtalo sitoutua

Detta för Sverige närmare den grupp av europeiska länder som förlitar sig på Patriot-systemet för att försvara sig mot ballistiska missiler, kryssningsrobotar, stridsflyg och drönare. Raytheon kommer att arbeta nära den amerikanska och svenska regeringen för att se till att Sverige får ett väl integrerat luftvärnssystem.

EU-puolustuksen ensimmäinen koetinkivi on varmistaa sotavoimasiirrot Euroopassa

Army tests sending tanks through Channel Tunnel in case of Eastern Europe crisis” oli uutisotsikko The Telegraph -lehden nettisivuilla tammikuussa 2017 (The Telegraph 18.1.2017).

Vapaasti suomennettuna: “Armeija testaa lähettää panssarivaunuja Kanaalin tunnelin kautta Itä-Euroopassa puhkeavan kriisin varalta”.

Itä-Euroopan kriisillä lehti tarkoittaa Venäjän hyökkäystä Itä-Euroopassa oleviin Nato-maihin.

Eurooppalainen turvallisuusajattelu - jatkuu Uralille

Tunnetusti Eurooppa ulottuu aina Ranskan Bretagnen niemimaalta kauas Venäjän sisämaahan – Uralille asti. EU ei ole Eurooppa, EU on osa Eurooppaa, sen ilmansuunnallisesti meistä katsottuna sen läntinen osa. Euroopan itäinen osa on ilman EU' ta ja Natoa – edustaen liki puolta Euroopan kokonaispinta-alasta ja asukasluvultaan noin 30 prosenttia.

 

Presidentinvaaliehdokas Sauli Niinistö Suomen jäsenyydestä Natossa: ”EI!”

Sauli Niinistö ilmoitti tänään pyrkivänsä presidentinvaaliehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Tästä lähtien häntä käsitellään kuten mitä tahansa vaaliehdokasta eikä istuvana tasavallan presidenttinä.

Presidenttiehdokas Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan ja kannanottojen uskottavuutta on helpompi arvioida muihin ehdokkaisiin nähden, koska hän on nyt ehdokkaana jo kolmatta kertaa. Niinistöllä on pian takanaan myös kuusi virkavuotta tasavallan presidenttinä, joten tiedämme myös, miten hän on virassaan toiminut.

Viikon turvallisuuspoliittinen kysymys

Kysymys kuuluu, olisiko Suomi EU-maiden ja Naton rintamassa tukemassa Baltiaa sotilaallisesti, jos tilanne siellä kärjistyy ja syöksytään ojasta allikkoon?

Tieto lisää tuskaa:

Suomi on ratifioinut Euroopan Unionin Lissabonin sopimuksen turvalausekkeen, solminut puolustusyhteistyösopimuksen mm. Ison-Britannian kanssa ja isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Selkeyttä ja vakautta Suomen linjaan

Vain pieni vähemmistö suomalaisista tukee Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Kun suoralla Nato-jäsenyydellä ei ole kannatusta, liittoutumiseen pyritään Euroopan unionin kautta.

Liittoutumisen ajatus oli esillä jo unioniin liityttäessä. Silloin käyty keskustelu on palautunut elävänä mieleeni, kun olen kirjoittanut uutta näytelmääni ”Manu ja minä”.

EU:n yhteinen puolustus etenee

Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka nytkähti konkreettisesti eteenpäin viime vuoden lopulla, kun EU:n korkein elin Eurooppa-neuvosto antoi siunauksensa komission ehdottamalle Euroopan puolustustoimintasuunnitelmalle. Suunnitelman hankkeet täydentävät sotilasliitto Naton roolia Euroopassa. Tarkoitus ei ole luoda päällekkäisyyksiä, vaan järkeistää EU:n jäsenmaiden puolustustarvikeinvestointeja- ja käyttöä.

EU-puolustusyhteistyön tiivistäminen edellyttää muutoksia myös Venäjä-suhteisiin

Venäjän Krimin niemimaan valloitus ja sotatoimet Itä-Ukrainassa saivat viimeinkin eurooppalaiset ajattelemaan omaa puolustusta ja turvallisuuttaan. Yhdysvallat on vaatinut jo pitkän aikaa Eurooppaa ottamaan suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan.

Yhdysvaltain vaatimaton tavoite olisi, että Euroopan Nato-maat käyttäisivät puolustusbudjetteihinsa 2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä. Asia on ollut lukuisia kertoja esillä jo ennen Venäjän Krimin niemimaan valloitusta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä