JennyRostain Naisen suusta

Kaiken takana on Alko

  • Ruokapyramiidi vuonna 2014- Onko se ehkä oluttölkki, joka siellä keikkuu kasan päällimmäisenä?
    Ruokapyramiidi vuonna 2014- Onko se ehkä oluttölkki, joka siellä keikkuu kasan päällimmäisenä?

Avaan eteeni uusimmat viralliset ravitsemussuositukset. Alkoholi on asetettu otsikon “Suositeltavat Ruokavalinnat” alle, heti hedelmien ja viljatuotteiden kanssa.

Jos vertaamme vastaavaan julkaisuun vuodelta 2005, on alkoholi saanut tuolloin 10 vuotta sitten vielä huomattavasti suuremman osuuden tähän seuraajajulkaisuunsa verrattuna ja tuolloin sitä ei luettu suositeltavien ruokavalintojen joukkoon, kuten nyt, vaan sen haitallisista vaikutuksista terveyteen kerrottiin varsin laajasti. Nyt alkoholiin on muiden "suositeltavien ruokavalintojen" ohella keskitytty yhden pienen kappaleen verran, eikä sanallakaan, vain vahingossakaan ole mainittu sen haitallisista vaikutuksista terveydelle.

Tuo ravitsemussuositus perustuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, eli käytännössä Evira:n ja THL:n, laatiman esipuheen sanoin Pohjoismaisen työryhmän työhön. Tuo alkuperäisteos on tutkimuksena hyvinkin perusteellinen, jota tämä suomalainenkin suositus nyt siis sanojensa mukaan jäljittelee. Alkuperäistutkimuksessa on tutkittu alkoholia osana ravitsemustamme, se on selvittänyt mitä terveysvaikutuksia alkoholilla on ja miten se vaikuttaa sairauksien syntyyn, sen on jopa sanottu olevan myrkyllistä ihmiselle ("toxic"). Kuitenkin Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tulkinnut tämän työryhmän kattavan tietopaketin ja ohjeistuksen täysin omalla tavallaan - ainakin alkoholin suhteen.

Esimerkkinä otettakoon esille, että Pohjoismainen työryhmä kutsuu runsaaksi juomiseksi (“heavy drinking”) 3 annosta alkoholia/pv, kun taas Valtion ravitsemusneuvottelukunta (THL ja EVIRA) ovat sitä mieltä, että yli 5-6 annosta alkoholia päivässä on vasta runsasta juomista suomalaisille ihmisille ja että tätä riskirajan saavuttamista tulisi välttää. Pohjoismainen tutkimus kuitenkin sanoo, että ei ole mahdollista määrittää terveydelle haitallista "riskirajaa", sillä haitat voivat esiintyä jo vähäisissäkin annoksissa. Tästä ei meille suomalaisille kerrottu mitään.

Miksi Suomessa pidetään kiinni niin tiukasti vapaudesta neuvoa ihmisiä juomaan terveyden kustannuksella muita Pohjoismaita enemmän ja nyt vielä osana ruokapyramidia?

Vastaus on niinkin lähellä kuin lähikulmalla, markettien kupeessa ja ostoskeskuksissa - siellä missä käy eniten ihmisiä ruokaostoksillaan -  se on ALKO  ja sen hyllyillä koreilevat Altian pullot.

Suomen vaikutusvaltaisimman valistustyötä tekevän EHYT ry:n (Ehkäisevä Päihdetyö) sivuilla viralliset  alkoholin riskikäytön rajat ovat 5-7 annosta päivässä. Nuo 5-7 annosta ovat jopa EHYT ry:n  nuorisolle markkinoiman mobiilisovelluksen “Ottomitan” terveydelle haitallisen kertajuomisen mittana. Ottomitan kehitystä tukee rahoituksellaan muuten Alko. Kuten se tukee myös EHYT Ry:nkin toimintaa. 

Kun Alkon hallituksessa istuu EHYT ry:n toiminnan johtaja, Sosiaali- ja Terveysministeriön ylijohtaja, Työterveyslaitoksen pääjohtaja, Oriola-lääketukun hallituksen jäsen- on oiva soppa keitetty.  Eikä piirileikki lopu vielä tähän, sillä EHYT ry: puheenjohtajan paikkaa pitää taas mies, joka on myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan varapuheenjohtaja, joka on ollut tekemässä ravitsemussuosituksia. Kurkistus Alkon hallituksen lisäksi sen johtoryhmään kertoo lisää tästä mielenkiintoisesta järjestelmästä. Alkon viestintä- ja vastuullisuusjohtaja näet istuu samalla A-klinikkasäätiön, Alkoholitutkimussäätiön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen neuvottelukunnan hallituksissa.

Kuka siis haluaisikaan tehdä oikeasti ehkäisevää, eli valistavaa päihdetyötä, kun lähes jokainen hallituksessa istuva saa toisaalta “bonuksia” jatkumosta, jonka mahdollistaa kansan alkoholisoituminen tai ainakin tasainen viinan juonti. Näyttää toki hyvältä, että kansan juomatapoja ruokkiva yhtiö ymmärtää ainakin hallitustasoisesti kuinka viina on laajempi käsite kuin kirkas pullossa, toisin sanoen; miten sillä voi laajemmin tienata. Tässä mielessä on tietenkin tärkeää asettaa Alkon hallituksen tehtäviin henkilöitä, jotka vastaavat mm. ehkäisevästä päihdetyöstä, asennekasvatuksesta, tutkimusten rahoituksesta, tutkimusten toteutuksesta, lakiesitysten valmistelusta ja terveysohjeistuksista. 

Toisin sanoen se taho, joka kertoo meille, kuinka paljon ravintoomme on terveellistä sisältyä alkoholia ja joka määrittelee terveydenhuollolle annettavat ohjeet, johtaa yhdistystä, jonka toimintaa rahoittaa pääasiallisesti alkoholia myyvä taho Alko.

Toisin sanoen ne tahot, jotka odottavat Alkolta tulosta, ovat myös vastuussa alkoholihaittojen ehkäisystä ja ehkäisevästä päihdetyöstä, sekä tuottavat tutkimustuloksia päihdepolitiikan tueksi.

Toisin sanoen kenelläkään näillä henkilöistä ei ole aitoa tarvetta tehdä alkoholiongelmallemme yhteiskunnallisella tasolla mitään se vuoksi, että heidän hallituspalkkiot juoksevat vuodesta toiseen usealla eri taholla. Nämä palkkiot ovat kymmeniä tuhansia useiden jäsenien kohdalla - kuukaudessa.

Toisin sanoen heidän ainoaksi tehtäväkseen voisi katsoa pitää yllä tilannetta, joka nyt meillä vallitsee ja tehdä esim. muutoksia, kuten vuosien 2005 ja 2014 ravitsemussuositusten välillä on tehty. Pyrkiä siis toisin sanoen lisäämään alkoholin kulutusta ja nimenomaan Alkon myymän, Altian valmistaman alkoholin kulutusta. 

STM (Sosiaali- ja terveysministeriö), THL (Terveyden- ja Hyvinvoinninlaitos) ja EVIRA (Elintarviketurvallisuusvirasto) vastaavat ehkäisevästä päihdetyöstä - STM jakaa rahaa päihdehuollolle ja se määrittelee kansallisen “päihdeongelman” laajuuden ja sen hoitotarpeen, kun taas THL kertoo kansalle, että alkoholijuoma kuuluu ruokapyramidiin, jonka EVIRA on tutkimusten(sa) perusteella uudelleenrakentanut. 

Minulle tuli alkoholistina -  raitistuneena alkoholistina - olo, että minua on kusetettu. Ja se ei vaatinut muuta kuin hallitusten välisten yhteistyökuvioiden tutkimisen googlaamalla.

Kummallista on, ettei tätä vyyhtiä ole kukaan alkanut aukomaan ja ettei eduskunnassa ole alettu miettimään Suomen alkoholiongelmaa suhteessa valtiolliseen omistukseen. Vai onko? 

On muodikasta puhua alkoholista ja sen haitoista. Vaalit ajavat puolueet toistelemaan hokemia, joiden takana ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Esimerkiksi alkoholiverotus. Se laitettiin alas 2004 ja vieläkin vallitsevan yleisen käsityksen mukaan kaikki alkoholituotteet nauttivat tuolloin huimasta veroalesta ja hyötyivät melko tasavertaisesti. Totuus ei kuitenkaan ole noussut kovin usein otsikoihin - sillä lähestulkoon ainoa, jolle veroalesta oli hyötyä, oli kirkkaan viinan valmistaja suomalainen Altia ja sen myyjä Alko, unohtamatta tietenkään suomalaisia juoppoja. Vuonna 2004 Viro liittyi EU:hun ja se vapautti alkoholiliikenteen Suomenlahden rantojen välillä. Pelättiin kuin ruttoa, että suomalaiset hylkäisivät Alkon kalliin viinan hinnan vuoksi ja juoksisivat kansainvaelluksen tavoin Viroon hakemaan halpaa etanolia - tämä siis, jos Suomi ei olisi laskenut veroja kirkkaan viinan osalta tuntuvasti. 

Tuossa vaiheessa ei punnittu sitä, mitä tulevat mahdolliset haitat tekisivät kansanterveydelle. Ei ilmeisesti ymmärretty, että jos kirkasta viinaa kaataa halvan hinnan hurmiossa kurkustaan alas vuoden sisällä enemmän kuin aikaisemmin oli juotu, olisi takuuvarma tulema kuolematilastojen selkeä synkkeneminen. Puhun siis alkoholimyrkytysten ja alkoholin suoraan aiheuttamien tapaturmaisten kuolemien isosta lisääntymisestä heti 2004 vuoden jälkeen.

Seuraavaksi alettiin tietysti syytellä päätöksen tehneitä poliitikkoja ja heistä silloista pääministeriä. Tätä syyttelyä on jatkettu tähän päivään saakka ja hoitokeinoksi lisääntyneeseen alkoholin ja nimenomaan viinan kulutuksen kasvuun on keksitty nostaa alkoholiveroja. Veroja ei nostettu kuitenkaan vain kirkkaan viinan osalta takaisin 2003 vuoden lähtöpisteeseen, vaan kaikkien, siis mietojen viinien ja mietojen alkoholijuomien, kuten oluen verotusta nostettiin kirkkaan verotuksen rinnalla.

Perusteltiin, että Ruotsin mallia seuraten meilläkin pitää nostaa veroja. "Ruotsissakin tehdään näin..." Ruotsin mallia seuratessa voi kuitenkin huomata kulutuksen ja verotuksen rakenteen olevan hyvin erilaista kuin meillä Suomessa. Ruotsissa on ymmärretty, että viinin kulutus ja mietojen alkoholijuomien kulutus suhteessa kirkkaaseen viinaan täytyy pitää veroilla järkevänä. Kirkkaan viinan vero on Ruotsissa meidän kirkasta viinaamme korkeammalla ja mietojen viinien ja mietojen alkoholijuomien verotus meitä alemmalla tasolla. WHO:n tuoreimman tutkimuksen mukaan alkoholikuolemia on Ruotsissa suhteessa vähemmän kuin meillä. Tämä johtuu mitä ilmeisemmin kirkkaiden viinojen suorasta kulutuksesta. Suomessa kuolee vuosittain ennen aikaisesti suhteessa saman verran ihmisiä alkoholista johtuviin syihin kuin Itä Euroopan vodkaa litkivissä maissa. Ruotsi ei lukeudu näihin maihin, eikä edes Saksa, Britannia tai Hollanti, joissa juodaan valtavat määrät olutta. 

Suomen ja Ruotsin kirkkaan viinan verotuksen välillä per litra on noin 13e.

Miksi siis edelleen yritetään suitsia olutta pois ruokakaupoista terveysvaikutusten nojalla, kun se ei ole suurin syy kuolleisuuteen? WHO:nkin tutkimus on siitä todisteena. Kirkas viina ja sen hinta on selkeästi vahvemmassa syy-yhteydessä haittoihin, kuin miedot juomat. Edes alkoholipitoisuuden laskeminen panimotuotteissa Ruotsin mallin mukaan, ei ole varma vastaus alkoholin haittojen ja kulutuksen karsimiseen. Ruotsissa vajaa kolmasosa juodusta oluesta on miedompaa olutta ja suurin osa kaupankäynnistä on näin keskittynyt Systemboolaget:iin, josta on kovin helppo myös ostaa vahvempia juomia samalla käyntikerralla.

Tosijuopot juovat viinaa, sitä kirkasta ja mahdollisimman vahvana. Miedot juomat aiheuttavat haittoja, kyllä, mutta hitaammin kuin vahvat viinat. Vahvat vaikuttavat riippuvaiseen henkilöön nopeasti ja antavat nuoremmallekin ihmiselle sen nopean nousun, jonka takia niin monet juovat liikaa kerralla. Tilastoissa alkoholiperäisten haittojen laskennassa ei ole usein haluttu eritellä myrkytys- tai tapaturmaperäisiä alkoholikuolemia muista alkoholikuolemista, eli esim. alkoholista johtuneista sairauksista.

Miksi? Koska miedoilla juomilla on todennäköisesti pienempi osuus näissä äkillisissä alkoholikuolemissa, ne aiheuttavat hitaammin tapahtuvan sairastumisprosessin, ne nostavat veren alkoholipitoisuutta paljon vähemmän. Kirkkaat altistavat juovan henkilön tapaturmille ja myrkytyksille mietoja alkoholijuomia todennäköisemmin. Vuoden 2004 jälkeisissä veronkorotuksien perusteluissa ei koskaan kuitenkaan eritelty kirkkaiden viinojen veron suhdetta alkoholimyrkytyskuolemiin - kerrottiin vain kokonaisuutena alkoholikuolemien määrä ja se, että viinaveroa on nostettava, jotta ihmiset eivät kuole viinan haittoihin. Alettiin rajaamaan mietojen mainontaa ja nyt halutaan rajoittaa mietojen saatavuutta. Miksei kirkkaiden viinojen veroa nosteta? Vaikka tuplata, jos kerran halutaan olla tehokkaita ja vähentää kuolemia ja sairauksia? 

Kun viinaa kuitenkin nyt halutaan väkisin kansalle myydä, jotta valtion liikkeet saavat takoa tulostaan kansan terveyden kustannuksella, voisiko systeemiä muuttaa tasapuolisuuden nimissä siten, että nämä hallitusten väliset kytkyt pantaisiin poikki? Onko valtiollemme tärkeämpää pitää kiinni takuuvarmasta tulonlähteestä, alkoholisteista, viinan suurkuluttajista, jotka pitävät leivän hallituksen pöydässä? Vai olisiko ehkä tärkeämpää ajatella kansaa ja mikä sille on hyväksi? Alkoholihaitat maksavat meille kansana paljon enemmän kuin Alko tuottaa tulosta.

Muistatteko raittiusliikkeet? Niitä oli vielä esivanhempiemme ja vanhempiemme lapsuudessa.  Ne kertoivat lapsille ja nuorille, mitä käy jos juo viinaa ja varsinkin, miten käy jos juo liikaa. Minne ne katosivat meiltä nuoremmilta sukupolvilta? Vastuu valistustyöstä ja ehkäisevästä päihdetyöstä on siirtynyt kunnille, tämä tapahtui vuonna 1994, juuri ennen, kuin liityimme EU:hun. Vielä 1980-luvulla oli raittiussihteerit ja raittiuslautakunta, mutta nyt on enää rahasumma, joka siirretään mielenterveys- ja päihdetyöbudjettina kunnille ja toivotaan parasta. Kuntia ei ole velvoitettu raportoimaan ehkäisevän päihdetyön ja valistuksen osuuden kustannusten raportoinnista, niitä ei velvoiteta raportoimaan mihin varat käytetään ja mitä niillä saadaan aikaiseksi - toivotaan vain parasta. Itse asiassa ketään ei velvoiteta tekemään valistustyötä. Nykyään puhutaan vain ehkäisevästä päihdetyöstä, jonka budjetista päihdehoito nielaisee 99% ja 1% jää ehkäisevälle työlle, jos sitäkään.

 

 

 

 

 

 

Linkkejä, joista tietoni kaivoin:

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9817041&name=DLFE...

http://vuosikertomus.alko.fi/alko-yrityksena/etuudet-palkkiot-ja-palkits...

http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/ms...

http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/08/25/tasta-syysta-keskiolutta-e...

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9817041&name=DLFE...

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/kulutusverot/alkoholijuomavero/

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/...

http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/en/

http://ec.europa.eu/health/alcohol/policy/index_en.htm

http://www.norden.org/en/theme/themes-2014/nordic-nutrition-recommendati...

http://www.newsbrokers.fi/wp-content/uploads/2014/02/2014-01-28-Julkinen-tuki-raittiustyölle.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Alkolin käyttö on vapaaehtoista. Missään ei pakoteta juomaan. Se on jokaisen oma valinta ja sitä pitää kunnioittaa valinnan vapaudella.

Käyttäjän JennyGingerRostain kuva
Jenny Rostain

En ole muuta väittänytkään- vai olenko?

Käyttäjän tonihonkala kuva
Toni Honkala

Valinnanvapaus on tärkeä asia. On hienoa, että meillä Suomessa eletään (ainakin vielä?) tällä hetkellä yhteiskunnassa, jossa meillä kansalaisilla on suuria vapauksia.

Vapauksia seuraa myös vastuu. Alkoholin käyttöön liittyen vastuu on sitä, että itsensä "sairaaksi juominen" ei ole vain yksilön asia. Esimerkiksi taloudellisesta näkökulmasta katsottuna yhteiskunta - eli me kansalaiset - olemme "sijoittaneet" kuhunkin meistä yhteisiä varojamme muun muassa koulutuksen ja erilaisten tukien kautta lähtien äitiyspakkauksista. Näin ajatellen itsensä "tuhoaminen" vaikkapa juomisella ja sitä kautta verovaroin ylläpidettyjen terveydenhoitopalvelujen kuormittaminen on yhteiskuntamme - meidän jokaisen - taloudellista vaurioittamista.

Viime vuosina muun muassa jotkut terveydenhoitoalan ammattilaiset ovat lanseeranneet ajatuksen, että taipuvaisuus alkoholin liikakäyttöön olisi sairaus eikä niinkään yksilön oman tahdon asia. En osaa ottaa tähän muuta kantaa, kuin että jos ajattelemme ihmisen ylipäätään olevan omaa toimintaansa (jossain määrin) ohjaava olento, tulisi kai alkoholismiakin ainakin tietyssä määrin ja tietyissä tapauksissa ajatella olevan mahdollista vastustaa omaa toimintaansa ohjaamalla? Toki tukitoimien alkoholin (ja päihteiden) käytöstä irtautumisessa tulee olla riittäviä, ja niihin yhteiskunnankin kannattanee panostaa - taloudellisesti ajatellen "sijoituksiaan" (meitä kansalaisia) suojatakseen.

Monesti päihteiden ongelmakäyttöön voi liittyä monia muita haasteellisia asioita yksilön elämässä. Voiko päihteiden päihtymistarkoituksellinen käyttö ylipäätään olla monissa tapauksissa pakenemista, ja merkki tyytymättömyydestä elämään?

Alkoholin myynti tuo Suomen valtiolle kipeästi tarvittavia verotuloja. Hieman makaaberisti ajateltuna valtiolle lienee haastava yhdistelmä löytää tasapaino myyntitulojen ja käytöstä johtuvia terveysongelmien välillä. Ajattelen kuitenkin, että jonkinlaista rajoittamista valtion tulisi harrastaa jo ihan terveydenhoitoon liittyvistä taloudellisista syistä johtuen. Jonkinlaiset raittiusseurat sekä alkoholin (ja päihteiden) käytöstä kertova valistustyö myös lienevät paikallaan.

Täysi raittius suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu tällä hetkellä utopialta. Ymmärrän alkoholilla olevan merkittävä asema monien ihmisten elämässä, vaikken näekään mitään estettä olla täysin raitis.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Jos vastuu on kansalaisella, niin se pitää näkyä halpana alkoholina kaupoissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #5

Ensinnäkään ei voida puhua vapaasta valinnasta, jos päihteiden käyttö on alkanut alaikäisenä, usein kotona, niin kuin usein on asianlaita. Kun siinä on jäänyt koukkuun, on valinta jo tehty. Usein koukkuunjäämiseen on joko geneettinen tai perhesosiaalinen syy. Ihmiset, jotka korostavat alkoholistin "omaa valintaa", ovat yleensä vain niitä onnekkaita, jotka eivät asiasta oikeastaan mitään tiedä.

Toiseksi, jos vastuu on kansalaisilla, sen pitää olla kansalaisilla myös seurausten hoidossa. Ja jos näin, sen pitää olla kansalaisilla kaikissa muissakini asioissa, alkoholi ei ole mitenkäään erikoisasemassa oleva sosiaalinen ilmiö. Pitääkö siis alkoholismin hoitaminen yhteisin varoin lopettaa, ja jättää hoitomahdollisuus vain rikkaille? Vai pitääkö alkoholin saannin olla täysin vapaata, kulutuksen jokaisen omalla vastuulla ja seurausten hoitaminen yhteisvasuulla?

Vai miten olet ajatellut asian järjestettäväksi?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Minä olen aivan samaa mieltä. Alko on turmiollisena lopetettava tyystin. Alkoholin täysin vapaa kauppa ja ihmisten omilla aivoilla ajatteleminen tuo parhaat tulokset.

Paavo Kervinen

http://www.stat.fi/til/ksyyt/2012/ksyyt_2012_2013-...

Kielletään McDonalds ja läskit.

Totuus: Kaiken tämän maailmanparannusleikin taustalla on ajatus omasta paremmuudesta toisiin verrattuna, ja että oma näkemys on kaikille paras. Oma näkemys pelastaa toiset ja maan. Eli kaikki joukolla juutalaisia metsästämään!

Onko teistä kukaan koskaan kysynyt toiselta, mitä tämä haluaa ja mitä mieltä tämä itse on omasta alkoholinkulutuksestaan?

Fakta vain on että läski on suurin tappaja, vaikka viinalla te jeesustelette ja leikitte parempia ihmisiä. Lisäksi suomalaisista 2014 yhä suurempi osa oli läskejä ja huonosti syöviä.

Ratkaisu kaikkeen: Älkää pätekö toisille(Vaikka se voi olla hyvin vaikeaa) ja antakaa ihmiselle vapaus ja vastuu itsestään.

Minna Eerolainen

Alko on mielestäni ihan väärä kohde blogistin syytöksille. Niin pieni osa Suomessa juotavasta alkoholista edes enää kulkee Alkon kautta, ongelma on idäntuontiviinojen juonti.

Ihmetyttää tää hysteria alkoholiin liittyen, eikö kulutus ole ollut laskussa jo jonkin aikaa. Olen lukenut jostain lehdestä aiemmin blogistin elämästä, käsittääkseni kerroit juoneesi aika paljon Amerikassa (?) asuessasi. Oliko se silloinkin Alkon vika? Minä ainakin olen juurikin New Yorkin kaltaisessa paikassa kaivannut Alkon kaltaista hyvin organisoitua alkoholin myyntiketjua, nythän se on tuolla maailmalla aivan sattumanvaraista millaiseen viinakauppaan osuu, myyjät eivät tunne eri viinilaatuja jne. Tarkoitan tällä sitä että Suomessa on mielestäni toimiva systeemi alkoholisysteemi. Alaikäisillekään ei Alkosta myydä. Se on totta että Ruotsin Systembolaget on paljon pidättyväisempi alkoholista kertoessaan mutta kaipa lähtökohtaisesti ajatellaan että täysi-ikäisillä alkoholin kuluttajilla on myös vastuu omista valinnoistaan.

Alkoholiin liitetään minunkin mielestäni liian myönteisiä mielikuvia. Aikuisena kuitenkin tiedostan ne. Siksi oli hyvä juttu että nuorisolle suunnattu mietojen juomien mielikuvamainonta lopetettiin, se oli oikeasti haitallista.

Käyttäjän JennyGingerRostain kuva
Jenny Rostain

Kulutus on laskenut, jos halutaan verrata vaikka vuoteen 2007, mutta jos verrataan vuoteen 2003- on kulutus edelleen korkealla- saatika 1990-lukuun verratessa..... ei tämä mikään ihanne tilanne ole, jos tutkimustuloksia katsotaan.

http://www.findikaattori.fi/fi/55

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Jos nyt puhutaan vielä noista raittiusliikkeistä, 90-luvun sijasta pitäisi ottaa pikemminkin oppia kieltolakia edeltävien raittiusliikkeiden toiminnasta. Silloin raittiusliikkeet tekivät yhteistyötä panimoiden kanssa. Tarkoitus oli vähentää suomalaisten väkevien juontia, siirtäen kulutusta miedompiin kuten olueen. Ihan vain yksinkertaisesti siksi, että kun ukot joivat viinan sijasta olutta kapakassa, eivät he olleet yhtä päissään palattuaan kotiinsa ja olivatpa useammin työkykyisiäkin. Tämä seikka tulee vastaan tänäkin päivänä kun katsoo Alkon myyntitilastoja: siellä ne väkevät keikkuvat kärjessä. Vertailun vuoksi sanottakoon, että Ruotsissa juodaan reippaasti vähemmän viinoja ja sen sijaan viiniä. En tiedä kuinka Ruotsissa on päässyt käymään näin, mutta kun ottaa huomioon miten suomalaiset juovat nyt, en usko että II-oluen siirtäminen ruokakaupasta parantaisi tilannetta. Todennäköisesti kävisi päinvastoin: keppananhakureissulta tarttuisi mukaan sitten sitä väkevääkin.

Risto Apajalahti

Komppaan. Väkevät viinat ovat ne, joita todelliset alkoholistit suosivat ja joissa tämän maan alkoholiongelmat pesivät.

Tuokin kertomasi tieto myrkytys- tai tapaturmaperäisten alkoholikuolemien erittelemättä jättämisestä on niin tyypillistä suomalaista alkoholipoliittista putkinäköistä kuraa.

Alkoholin kokonaiskulutukseen tuijottaminen ja siitä toitottaminen on toinen suuri harhaan johtava piru. Ikävä kyllä siihen jotkut edelleen näyttävät sokeasti tuijottavan. Se kuitenkin estää näkemästä kuvailemiasi todellisia ongelmia ja niiden syitä. Tämäkin kepun ehdottama keskioluen yhden al-prosentin pudottaminen kansalaisten saunaoluista on siitä lähtöisin ja ehkä näkyisi prosentin murto-osan pudotuksena kokonaiskulutuksessa, mutta käytännön elämässä sillä ei olisi mitään muuta merkitystä kun kansalaisten ärsyyntyminen laimennetuun litkuun pakottamisesta. Minkäänlaista vaikutusta kenenkään alkoholiongelmiin sillä ei tietenkään olisi.

Käyttäjän MaunuIdnpn-Heikkil kuva
Maunu Idänpään-Heikkilä

Toivottavasti alkusäikähdyksen jälkeen keskusta ottaa uudelleen käsittelyyn alkoholin käytön vähentämisen. Minulle on ihan sama mistä vähennetään kaljasta tai kirkkaasta, kunhan vähennetään.

Toimituksen poiminnat